Kilpailumaaraykset-6.3.20236.pdf (tennis.fi)
1.KENTTÄ (VANHA 1 & 34)
Kentän tulee olla suorakulmio, jonka pituus on 23,77 m ja leveys kaksinpeliotteluissa 8.23 m. Nelinpeliotteluissa kentän tulee olla 10.97 m leveä.
Kentän tulee olla jaettu keskeltä kahtia verkolla, jota kannattaa köysi tai metallivaijeri, joka on kiristetty kulkemaan yli kahden verkkotolpan, joiden korkeus on 1,07 m. Verkon tulee olla pingotettu siten, että se täyttää täysin verkkotolppien välisen tilan, ja verkon silmäkoon tulee olla sellainen, ettei pallo voi läpäistä verkkoa. Verkon korkeuden tulee olla 0,914 m kentän keskeltä, jossa sen tulee olla kiristetty tiukasti alaspäin verkon kiristimellä. Verkon yläreunassa tulee olla verkkonauha, joka peittää metallivaijerin. Verkkonauhan ja verkon kiristimen tulee olla kokonaan valkoisia.
- Köyden tai vaijerin läpimitan tulee olla korkeintaan 0,8 cm.
- Kiristäjän leveyden tulee olla korkeintaan 5 cm.
- Verkkonauhan tulee ulottua 5 – 6,35 cm verkon molemmille puolille.
Nelinpeliottelussa verkkotolppien keskikohtien tulee olla 0,914 m nelinpelirajojen ulkopuolella.
Kaksinpeliottelussa, jos käytetään kaksinpeliverkkoa, verkkotolppien keskikohtien tulee olla 0,914 m kaksinpelirajojen ulkopuolella. Jos käytetään nelinpeliverkkoa, tulee sitä silloin tukea kahdella kaksinpelikepillä, joiden korkeus on 1,07 m ja joiden keskikohdan tulee olla molemmilla puolilla 0,914 m kaksinpelirajojen ulkopuolella.
- Verkkotolpan sivun leveys tai läpimitta ei saa olla suurempi kuin 15 cm.
- Kaksinpelikepin sivu leveys tai läpimitta ei saa olla suurempi kuin 7,5 cm.
- Verkkotolpat ja kaksinpelikepit eivät saa ulottua enemmän kuin 2,5 cm yli verkon yläreunan.
Kentän päissä olevia rajoja kutsutaan takarajoiksi ja kentän sivulla olevia rajoja sivurajoiksi.
Kaksinpelin sivurajojen välissä tulee olla kaksi verkon suuntaista rajaa 6,40 m etäisyydellä verkosta, yksi sen kummallakin puolella. Näitä rajoja kutsutaan syöttörajoiksi. Verkon kummallakin puolella verkon ja syöttörajan välinen alue tulee jakaa syötön keskirajalla kahdeksi yhtä suureksi syöttöruuduksi. Syötön keskirajan tulee olla kaksinpelin sivurajojen puolivälissä ja samansuuntainen niiden kanssa.
Kumpikin takaraja tulee jakaa puoliksi keskimerkillä, jonka pituus on 10 cm ja jonka tulee olla kentän sisäpuolella samansuuntaisesti kaksinpelin sivurajojen kanssa.
- Syötön keskirajan ja keskimerkin tulee olla 5 cm leveitä.
- Muiden kentän rajojen tulee olla leveydeltään 2,5 cm – 5 cm, paitsi takarajojen, jotka voivat olla 10 cm leveitä.
Kaikki kentän mitat tulee mitata rajojen ulkoreunoista ja kaikkien kentän rajojen tulee olla samanvärisiä ja väriltään selvästi kentän pinnasta erottuvia.
Mainoksia ei sallita kentässä, verkossa, verkkonauhassa, verkon kiristäjässä, verkkotolpissa eikä kaksinpelikepeissä paitsi mitä on mainittu sääntöjen liitteessä 3.
2.VAKIOVARUSTEET (VANHA 2)
Kentän vakiovarusteisiin kuuluvat taka- ja sivuseinät tai -aidat, yleisö, katsomot ja yleisön istuimet, kaikki muut varusteet kentällä ja sen yläpuolella, päätuomari, linjatuomarit, verkkotuomari ja pallopojat kun he ovat heille tarkoitetuilla paikoillaan.
Pelattaessa kaksinpeliottelua nelinpeliverkolla kaksinpelikepein, verkkotolpat ja kaksinpelikeppien ulkopuoleinen verkon osa ovat vakiovarusteita, eikä niitä tulkita verkkotolpiksi tai verkon osiksi.
3. PALLO (VANHA 3, 13,27 & 32)
Pallojen, jotka on hyväksytty tenniksen säännöissä, on täytettävä liitteen 1 vaatimukset.
Kansainvälisen Tennisliiton tulee päättää, onko pallo tai sen mallikappale liitteen I vaatimukset täyttävä tai muuten hyväksytty tai hylätty pelipallo. Tällainen päätös voidaan tehdä ITF:n omasta aloitteesta tai minkä tahansa asiasta vilpittömästi kiinnostuneen osapuolen hakemuksesta, mukaan lukien pelaajat, välinevalmistajat tai kansalliset tennisliitot ja niiden jäsenet. Päätökset ja hakemukset tulee tehdä ITF:n ”Review and Hearing Procedures” -menettelyn mukaisesti, kuten tenniksen sääntöjen alkuperäisissä englanninkielisissä säännöissä on määrätty.
Turnauksen järjestäjien pitää ilmoittaa ennen turnausta:
a. Pelipallojen määrä (2,3,4 tai 6)
b. Käytäntö pallojen vaihdossa, jos sellainen on.
Pallojen vaihto, jos ne vaihdetaan, voidaan tehdä joko:
i. Sovitun parittoman pelien määrän jälkeen, jolloin ottelun ensimmäinen pallojenvaihto tehdään kaksi peliä aikaisemmin kuin ottelun loput pallojenvaihdot, jotta alkupallottelu huomioidaan. Tie-break lasketaan yhdeksi peliksi. Palloja ei tule vaihtaa tie-breakin alussa, vaan tällöin pallojenvaihto tulee siirtää seuraavan erän toisen pelin alkuun; tai
ii. Erän alussa.
Jos pallo rikkoutuu pelin aikana, tulee piste pelata uudelleen.
Tapaus 1: Jos pallo on pisteen lopussa pehmeä, tuleeko piste pelata uudelleen?
Ratkaisu: Jos pallo on pehmeä, mutta ei rikkoutunut, pistettä ei pelata uudelleen.
Huomautus: STL:n alaisissa kilpailuissa tulee käyttää ITF:n hyväksymiä palloja.
4.MAILA (VANHA 4)
Mailat, jotka on hyväksytty tenniksen sääntöjen mukaiseen peliin, pitää täyttää määräykset liitteessä 2.
Kansainvälisen Tennisliiton tulee päättää, onko maila tai sen mallikappale liitteen II vaatimukset täyttävä tai muuten hyväksytty tai hylätty. Tällainen päätös voidaan tehdä ITF:n omasta aloitteesta tai minkä tahansa asiasta vilpittömästi kiinnostuneen osapuolen hakemuksesta, mukaan lukien pelaajat, välinevalmistajat tai kansalliset tennisliitot ja niiden jäsenet. Päätökset ja hakemukset tulee tehdä ITF:n ”Review and Hearing Procedures” menettelyn mukaisesti, kuten tenniksen sääntöjen alkuperäisissä englanninkielisissä säännöissä on määrätty.
Tapaus 1: Onko sallittua että mailan lyöntipinnassa on enemmän kuin yhdet jänteet?
Ratkaisu: Ei. Sääntö mainitsee vain yhdet jänteet. (Katso liite 2).
Tapaus 2: Onko mailan lyöntipinta yhtenäinen ja tasainen, jos jänteet ovat useammassa kuin yhdessä tasossa?
Ratkaisu: Ei.
Tapaus 3: Voiko jänteisiin asettaa tärinää vaimentavia esineitä ja jos voi, niin miten ne voidaan sijoittaa?
Ratkaisu: Kyllä, mutta nämä on sijoitettava risteävien jänteiden ulkopuolelle.
Tapaus 4: Kesken pisteen pelaajalta katkeaa jänne. Voiko hän jatkaa peliä samalla mailalla?
Ratkaisu: Kyllä, paitsi jos turnauksen järjestäjät ovat sen erityisesti kieltäneet.
Tapaus 5: Saako pelaaja pelata useammalla kuin yhdellä mailalla samanaikaisesti?
Ratkaisu: Ei.
Tapaus 6: Voiko paristo, joka vaikuttaa mailan peliominaisuuksiin olla liitettynä mailaan?
Ratkaisu: Ei. Paristo on kielletty, koska se on energianlähde, kuten myös aurinkokennot ja muut vastaavat laitteet.
5.PELIN PISTELASKU (VANHA 26 & 27)
a. Normaali peli
Normaali pelissä pisteet lasketaan seuraavasti siten, että syöttäjän pisteet luetaan ensiksi:
Ei pisteitä – ”Nolla”
Ensimmäinen piste – ”15”
Toinen piste – ”30”
Kolmas piste – ”40”
Neljäs piste – ”Peli”
paitsi jos kumpikin pelaaja/pari on voittanut kolme pistettä, tilanne on ”tasan”.
”Tasan” tilanteen jälkeen on tilanne ”etu” pelaajalle/parille, joka voittaa seuraavan pisteen. Jos sama pelaaja/pari voittaa myös seuraavan pisteen, pelaaja/pari voittaa ”pelin”; jos taas vastustaja voittaa pisteen, tilanne on jälleen ”tasan”. Pelaajan/parin täytyy voittaa ”tasan” tilanteen jälkeen kaksi perättäistä pistettä voittaakseen ”pelin”.
b.Tie-break
Tie-break -pelissä pisteet lasketaan ”nolla”, ”1”, ”2”, ”3”, jne. Pelaaja/pari, joka ensiksi voittaa seitsemän pistettä kahden pisteen erolla vastustajaan, voittaa ”pelin” ja ”erän”. Tarvittaessa tie-break jatkuu niin kauan, kunnes tämä ero saavutetaan.
Pelaajan, joka on syöttövuorossa, tulee syöttää tie-breakin ensimmäinen piste. Vastustajan tulee syöttää seuraavat kaksi pistettä. (Nelinpelissä se pelaaja, joka seuraavaksi on syöttövuorossa.) Tämän jälkeen kunkin pelaajan tulee syöttää vuorollaan kaksi peräkkäistä pistettä kunnes tie-break on ratkennut. (Nelinpelissä kummankin parin syöttöjärjestyksen tulee pysyä samana kuin kyseisen erän aikana.)
Pelaaja/pari, jolla oli ensimmäinen syöttövuoro tie-breakissa, tulee olla vastaanottaja seuraavan erän ensimmäisessä pelissä.
Muita hyväksyttyjä vaihtoehtoisia pistelaskutapoja esitetään liitteessä 4.
6.ERÄN PISTELASKU (VANHA 27)
Erän pistelaskussa käytetään eri menettelyjä. Kaksi yleisintä ovat ”pitkä erä” ja ”tie-break -erä”. Kumpaakin näistä voidaan käyttää edellyttäen, että käytettävä menettely on ilmoitettu ennen turnausta. Jos käytetään ”tie-break -erää”, täytyy myös ilmoittaa, pelataanko ratkaiseva erä ”tie-break – eränä” vai ”pitkänä eränä”.
a. ”Pitkä erä”
Pelaaja/pari, joka ensiksi voittaa kuusi peliä, voittaa ”erän”, edellyttäen, että se tapahtuu vähintään kahden pelin erolla vastustajaan. Tarvittaessa erän tulee jatkua, kunnes kahden pelin ero on saavutettu.
b. ”Tie-break -erä”
Pelaaja/pari, joka ensiksi voittaa kuusi peliä, voittaa ”erän”, edellyttäen, että se tapahtuu vähintään kahden pelin erolla vastustajaan. Jos tilanne on tasan kuusi, pelataan tie-break.
Muita hyväksyttyjä vaihtoehtoisia pistelaskutapoja esitetään liitteessä 4.
7.OTTELUN PISTELASKU (VANHA 28)
Ottelu voidaan pelata paras kolmesta erästä, jolloin voittaakseen ottelun pelaajan tai parin tulee voittaa kaksi erää, tai paras viidestä erästä, jolloin voittaakseen ottelun pelaajan tai parin tulee voittaa kolme erää.
Muita hyväksyttyjä vaihtoehtoisia pistelaskutapoja esitetään liitteessä 4.
8.SYÖTTÄJÄ JA VASTAANOTTAJA (VANHA 5)
Pelaajien/parien tulee seistä verkon vastakkaisilla puolilla. Syöttäjä on se pelaaja, joka lyö pallon peliin ensimmäisessä pisteessä. Vastaanottaja on se pelaaja, on valmiina palauttamaan syöttäjän syöttämän pallon.
Tapaus 1: Voiko vastaanottaja seistä kentän rajojen ulkopuolella?
Ratkaisu: Kyllä. Vastaanottaja voi valita minkä tahansa paikan rajojen sisä- tai ulkopuolelta omalla puolellaan verkkoa.
9.SYÖTÖN JA PUOLEN VALINTA (VANHA 6)
Kenttäpuolten valinta sekä valinta ollako syöttäjä vai vastaanottaja ensimmäisessä pelissä tulee ratkaista arpomalla ennen alkupallottelun alkamista. Pelaaja tai pari, joka voittaa arvonnan voi valita:
a. Aloittaako ottelun ensimmäisen pelin syöttäjänä vai vastaanottajana, jolloin vastustaja voi valita kenttäpuolen, jolla aloittaa ottelun; tai
b.Kenttäpuolen, jolla aloittaa ottelun, jolloin vastustaja voi valita aloittaako ottelun ensimmäisen pelin syöttäjänä vai vastaanottajana; tai
c. Että vaatii vastustajan tekemään yhden yllä mainituista valinnoista.
Tapaus 1: Onko pelaajilla/pareilla oikeus uuteen valintaan, jos alkupallottelu keskeytetään ja pelaajat poistuvat kentältä?
Ratkaisu: Kyllä. Alkuperäinen arvonnan tulos säilyy, mutta molemmat pelaajat/parit voivat tehdä uudet valinnat.
10. PUOLTEN VAIHTO (VANHA 16 & 27)
Pelaajien tulee vaihtaa kenttäpuolta ensimmäisen, kolmannen ja jokaisen seuraavan parittoman pelin jälkeen jokaisessa erässä. Pelaajien tulee myös vaihtaa puolia jokaisen erän jälkeen, paitsi jos erän pelien yhteismäärä on parillinen, jolloin pelaajat vaihtavat puolia seuraavan erän ensimmäisen pelin jälkeen.
Tie-breakin aikana pelaajien tulee vaihtaa puolia joka kuudennen pisteen jälkeen.
11. PALLO PELISSÄ (VANHA 17)
Mikäli väärää lyöntiä tai uudelleen pelattavaa pistettä ei ole tuomittu, pallo on pelissä siitä hetkestä, kun syöttäjä lyö palloa ja on pelissä, kunnes piste päättyy.
12. PALLO KOSKETTAA RAJAA (VANHA 22)
Jos pallo koskettaa rajaa, sen tulkitaan koskettavan sitä kentän osaa, jota kyseinen raja ympäröi.
13. PALLO KOSKETTAA VAKIOVARUSTETTA (VANHA 23)
Jos pelissä oleva pallo koskettaa vakiovarustetta sen jälkeen, kun se on osunut oikein kenttään, pelaaja, joka löi pallon, voittaa pisteen. Jos pelissä oleva pallo koskettaa vakiovarustetta ennen kuin se osuu kenttään, pelaaja, joka löi pallon, häviää pisteen.
14. SYÖTTÖJÄRJESTYS (VANHA 15 & 35)
Jokaisen normaalin pelin lopuksi vastaanottajasta tulee syöttäjä ja syöttäjästä vastaanottaja seuraavaan peliin.
Nelinpelissä parin, jonka on määrä syöttää erän ensimmäisessä pelissä, tulee päättää, kumpi pelaajista tulee syöttämään ensin. Vastaavasti, ennen kuin toinen peli alkaa, vastustajien tulee päättää, kumpi pelaajista tulee syöttämään ensin. Ensimmäisen pelin syöttäjän parin tulee syöttää kolmannessa pelissä ja toisen pelin syöttäjän parin tulee syöttää neljännessä pelissä. Tämän järjestyksen tulee jatkua erän loppuun asti.
15. VASTAANOTTOJÄRJESTYS NELINPELISSÄ (VANHA 35, 36 & 40)
Parin, jonka on määrä ottaa vastaan erän ensimmäisessä pelissä, tulee päättää kumpi pelaaja ottaa pelin ensimmäisen pisteen vastaan. Vastaavasti, ennen kuin toinen peli alkaa, vastustajien tulee päättää, kumpi pelaaja ottaa pelin ensimmäisen pisteen vastaan. Pelaajan, joka oli vastaanottajan parina ensimmäisessä pisteessä, tulee ottaa vastaan toisessa pisteessä ja tämän järjestyksen tulee jatkua pelin ja erän loppuun asti.
Kun vastaanottaja on palauttanut pallon, kumpi tahansa parin pelaaja voi lyödä palloa.
Tapaus 1: Voiko nelinpeliparin toinen osapuoli pelata yksin vastustajiaan vastaan?
Ratkaisu: Ei.
16. SYÖTTÖ (VANHA 7)
Ennen syöttöliikkeen aloittamista syöttäjän tulee seistä paikallaan kumpikin jalka takarajan takana sivurajan ja keskimerkin oletettujen jatkeiden välissä.
Syöttäjän tulee päästää pallo kädestään mihin tahansa suuntaan ja lyödä palloa mailalla ennen kuin se koskettaa kentän pintaa. Syöttöliike on suoritettu sillä hetkellä, kun pelaajan maila koskettaa palloon tai ei osu siihen pelaajan yrittäessä lyödä palloa. Pelaaja, joka voi käyttää vain yhtä kättä, saa käyttää mailaa pallon saattamiseksi ilmaan.
17. SYÖTÖN SUORITTAMINEN (VANHA 9 & 27)
Syötettäessä normaalin pelin aikana syöttö tulee suorittaa vuorotellen eri puolilta keskimerkkiä, alkaen joka pelissä merkin oikealta puolelta.
Tie-breakissa syöttö tulee suorittaa vuorotellen eri puolilta keskimerkkiä alkaen merkin oikealta puolelta.
Syötön tulee ylittää verkko ja osua vinosti vastakkaisen puolen syöttöruutuun ennen kuin vastaanottaja palauttaa sen.
18. JALKAVIRHE (VANHA 7 & 8)
Syöttöliikkeen aikana syöttäjä ei saa:
a. Liikkua kävellen tai juosten, vähäiset jalan liikkeet ovat kuitenkin sallittuja; tai
b.Koskettaa takarajaa tai kenttää kummallakaan jalalla; tai
c. Koskettaa sivurajan oletetun jatkeen ulkopuolista aluetta kummallakaan jalalla; tai
d.Koskettaa keskimerkin oletettua jatketta kummallakaan jalalla.
Jos syöttäjä rikkoo tätä sääntöä, kyseessä on jalkavirhe.
Tapaus 1: Voiko syöttäjä seistä kaksinpeliottelussa kaksinpeli- ja nelinpelisivurajan välisellä alueella takarajan takana?
Ratkaisu: Ei.
Tapaus 2: Saako syöttäjän jalka tai jalat irrota maasta?
Ratkaisu: Kyllä.
19. VÄÄRÄ SYÖTTÖ (VANHA 10 & 39)
Syöttö on väärä, jos:
a. Syöttäjä rikkoo sääntöjä 16, 17 tai 18; tai
b.Syöttäjä ei osu palloon yrittäessään lyödä sitä; tai
c. Syöttöpallo osuu vakiovarusteeseen, kaksinpelikeppiin tai tolppaan ennen osumistaan kenttään; tai
d.Syöttöpallo osuu syöttäjään, syöttäjän pariin tai mihin tahansa mitä syöttäjällä tai tämän parilla on päällään tai mitä he pitävät käsissään.
Tapaus 1: Nostettuaan pallon ilmaan syöttäjä päättää olla lyömättä palloa ja ottaa sen takaisin käteensä. Onko syöttö väärä?
Ratkaisu: Ei. Pelaaja voi päättää olla lyömättä palloa ja ottaa sen kiinni kädellään, mailallaan tai antaa pallon pudota kenttään.
Tapaus 2: Kaksinpeliottelussa, jota pelataan nelinpeliverkolla, jossa on kaksinpelikepit, syöttöpallo osuu kaksinpelikeppiin ja sen jälkeen oikeaan syöttöruutuun. Onko syöttö väärä?
Ratkaisu: Kyllä.
20. TOINEN SYÖTTÖ (VANHA 11)
Jos ensimmäinen syöttö on väärä, syöttäjän tulee syöttää viivytyksettä uudestaan saman kenttäpuoliskon takaa kuin väärä syöttö oli syötetty, paitsi jos todetaan, että ensimmäinen syöttö oli syötetty väärältä puolelta.
21. MILLOIN SYÖTETÄÄN JA PALAUTETAAN (VANHA 12 & 30)
Syöttäjän ei tule syöttää ennen kuin vastaanottaja on valmiina. Vastaanottajan tulee kuitenkin mukautua syöttäjän pelirytmiin ja olla valmiina ottamaan syöttö vastaan, kun syöttäjä on valmiina.
Vastaanottajan, joka yrittää palauttaa syötön, tulkitaan olevan valmiina. Jos todetaan, ettei vastaanottaja ole valmiina, syöttöä ei voida tuomita vääräksi.
22. MITÄTÖN SYÖTTÖ (VANHA 14)
Syöttö on mitätön (let) jos:
a. Syöttöpallo koskettaa verkkoa, kiristäjää tai nauhaa ja on muuten oikea; tai sen jälkeen kun pallo on koskettanut verkkoa, kiristäjää tai nauhaa ja osuu vastaanottajaan, vastaanottajan pariin tai mihin tahansa mihin vastaanottaja tai tämän pari ovat pukeutuneet tai mitä he kantavat mukanaan ennen kuin se osuu maahan; tai
b.Pallo on syötetty kun vastaanottaja ei ole valmiina.
Jos syöttöpallo pelataan uudestaan, tätä syöttöä ei lasketa ja syöttäjän tulee syöttää uudelleen, mutta syöttöpallon mitätöinti ei mitätöi edeltävää väärää syöttöä.
23. PISTE PELATAAN UUDELLEEN (VANHA 13 & 25)
Aina kun pallo tuomitaan mitättömäksi, paitsi kun kyseessä on toinen syöttö, koko piste pelataan uudelleen.
Tapaus 1: Pallon ollessa pelissä toinen pallo vierii kentälle. Piste tuomitaan pelattavaksi uudelleen. Syöttäjä on aiemmin syöttänyt väärän syötön. Saako syöttäjä ensimmäisen vai toisen syötön.
Ratkaisu: Syöttäjä saa ensimmäisen syötön. Koko piste pelataan uudelleen.
24. PELAAJA HÄVIÄÄ PISTEEN (VANHA 18, 19, 20 & 40)
Piste on hävitty jos:
a. Pelaaja syöttää kaksi peräkkäistä väärää syöttöä; tai
b.Pelaaja ei palauta pelissä olevaa palloa ennen kuin se ponnahtaa kaksi kertaa peräkkäin; tai
c. Pelaaja palauttaa pelissä olevan pallon siten, että se osuu maahan tai esineeseen kentän rajojen ulkopuolella; tai
d.Pelaaja palauttaa pelissä olevan pallon siten, että se osuu vakiovarusteeseen; tai
e. Pelaaja tarkoituksellisesti kannattaa tai pysäyttää pelissä olevan pallon mailalla tai koskee palloa mailalla useammin kuin kerran; tai
f. Pelaaja tai maila, olipa se pelaajan kädessä tai ei, tai mikä tahansa, johon pelaaja on pukeutunut tai hän kantaa mukanaan, koskettaa verkkoa, verkkotolppia / kaksinpelikeppejä, köyttä tai metallivaijeria, kiristäjää tai nauhaa tai vastustajan kenttää pallon ollessa pelissä; tai
g. Pelaaja lyö palloa ennen kuin se on ylittänyt verkon; tai
h. Pelissä oleva pallo koskettaa pelaajaa tai mitä tahansa, johon pelaaja on pukeutunut tai kantaa mukanaan lukuun ottamatta mailaa; tai
i. Pelissä oleva pallo koskettaa mailaan, kun pelaaja ei pidä siitä kiinni; tai
j. Pelaaja tarkoituksellisesti ja rakenteellisesti muuttaa mailan muotoa pallon ollessa pelissä; tai
k.Nelinpelissä parin molemmat pelaajat koskevat palloon palauttaessaan sitä.
Tapaus 1: Syöttäjä on syöttänyt ensimmäisen syötön, jonka jälkeen maila irtoaa hänen kädestään ja osuu verkkoon ennen kuin pallo on osunut kenttään. Onko tämä väärä syöttö vai häviääkö syöttäjä pisteen?
Ratkaisu: Syöttäjä häviää pisteen, koska maila osuu verkkoon pallon ollessa pelissä.
Tapaus 2: Syöttäjä on syöttänyt ensimmäisen syötön, jonka jälkeen maila irtoaa hänen kädestään ja osuu verkkoon sen jälkeen, kun pallo on osunut oikean syöttöruudun ulkopuolelle. Onko tämä väärä syöttö vai häviääkö syöttäjä pisteen?
Ratkaisu: Tämä on väärä syöttö, koska mailan osuessa verkkoon pallo ei enää ollut pelissä.
Tapaus 3: Nelinpelissä vastaanottajan pari koskee verkkoon ennen kuin syötetty pallo on osunut oikean syöttöruudun ulkopuolelle. Mikä on oikea ratkaisu?
Ratkaisu: Vastaanottava pari häviää pisteen, koska vastaanottajan pari kosketti verkkoa pallon ollessa pelissä.
Tapaus 4: Häviääkö pelaaja pisteen, jos hän ylittää verkkolinjan ennen lyöntiään tai sen jälkeen?
Ratkaisu: Pelaaja ei häviä pistettä, mikäli hän ei kosketa vastustajan kenttää.
Tapaus 5: Saako pelaaja hypätä verkon yli vastustajan kentälle pallon ollessa pelissä?
Ratkaisu: Ei. Pelaaja häviää pisteen.
Tapaus 6: Pelaaja heittää mailansa osuen pelissä olevaan palloon. Maila ja pallo putoavat kenttään vastustajan puolelle verkkoa eikä vastustaja(t) pysty tavoittamaan palloa. Kuka voittaa pisteen?
Ratkaisu: Pelaaja, joka heitti mailan, häviää pisteen.
Tapaus 7: Juuri syötetty pallo osuu vastaanottajaan tai nelinpelissä vastaanottajan pariin ennen kuin se osuu maahan. Kuka voittaa pisteen?
Ratkaisu: Syöttäjä voittaa pisteen, ellei kyseessä ollut mitätön syöttö.
Tapaus 8: Pelaaja seisoo kentän ulkopuolella ja lyö pallon tai ottaa sen kiinni ennen kuin se osuu maahan ja vaatii pistettä itselleen, koska pallo oli ilmiselvästi menossa kentän ulkopuolelle.
Ratkaisu: Pelaaja häviää pisteen.
25. PÄTEVÄ PALAUTUS (VANHA 24)
Palautus on pätevä jos:
a. Pallo osuu verkkoon, verkkotolppaan/kaksinpelikeppiin, köyteen tai metallivaijeriin, kiristäjään tai verkkonauhaan edellyttäen, että se ylittää edellä mainitut ja osuu vastustajan kenttään; paitsi huomioiden mitä on esitetty säännöissä 2 ja 24 (d); tai
b.Sen jälkeen, kun pelissä oleva pallo on osunut kenttään ja on kierteen tai tuulen vaikutuksesta ponnahtanut takaisin yli verkon, pelaaja kurottaa yli verkon ja lyö pallon vastustajan kenttään edellyttäen, ettei hän ole rikkonut sääntöä 24; tai
c. Pallo on palautettu verkkotolppien ulkopuolelta, joko korkeammalta tai matalammalta kuin verkon yläreuna ja vaikka se koskettaa verkkotolppia paitsi huomioiden, mitä on esitetty säännöissä 2 ja 24 (d); tai
d.Pallo alittaa verkkovaijerin kaksinpelikepin ja verkkotolpan välistä ilman, että se koskettaa verkkoa, vaijeria tai verkkotolppaa ja osuu vastustajan kenttään; tai
e. Pelaajan lyötyä palloa omalta puoleltaan maila ylittää verkon ja pallo osuu vastustajan kenttään; tai
f. Pelaaja lyö pelissä olevaa palloa, joka osuu toiseen palloon, joka on vastustajan kentällä.
Tapaus 1: Pelaaja lyö palloa, joka sitten osuu kaksinpelikeppiin ja siitä vastustajan kenttään. Onko palautus pätevä?
Ratkaisu: Kyllä paitsi, jos kyseessä oli syöttö.
Tapaus 2: Pelissä oleva pallo osuu toiseen kentällä olevaan palloon. Mikä on oikea ratkaisu?
Ratkaisu: Peli jatkuu paitsi, jos on epäselvää, onko pelissä oleva pallopalautettu. Tällöin piste pelataan uudelleen.
26. ESTÄMINEN JA HÄIRINTÄ (VANHA 21, 25 & 36)
Jos vastustaja on tahallisesti estänyt tai häirinnyt pelaajaa pelaamasta pistettä, pelaajan tulee voittaa piste.
Piste tulee kuitenkin pelata uudelleen, jos pelaaja on estynyt tai häiriytynyt pelaamasta pistettä joko vastustajan tahattomasta teosta tai jostain ulkopuolisesta tekijästä, joka ei ole pelaajan hallittavissa (ei kuitenkaan vakiovarusteista).
Tapaus 1: Onko tahaton kaksoiskosketus häirintää?
Ratkaisu: Ei. Katso myös sääntö 24 (e).
Tapaus 2: Pelaaja väittää lopettaneensa pelaamisen, koska uskoi vastustajan olleen estynyt lyömään. Pelataanko piste uudelleen?
Ratkaisu: Ei. Pelaaja häviää pisteen.
Tapaus 3: Pelissä oleva pallo osuu kentän yli lentävään lintuun. Mikä on ratkaisu?
Ratkaisu: Piste pelataan uudelleen.
Tapaus 4: Pisteen aikana pallo tai muu esine, joka on ollut kentällä pisteen alusta alkaen, häiritsee pelaajaa. Pelataanko pallo uudelleen?
Ratkaisu: Ei.
Tapaus 5: Missä syöttäjän ja vastaanottajan parit nelinpelissä voivat seistä?
Ratkaisu: Syöttäjän ja vastaanottajan parit voivat seistä missä tahansa omalla kenttäpuoliskollaan joko rajojen sisä- tai ulkopuolella. Mikäli pelaajat kuitenkin esimerkiksi liikkumalla tai tömistelemällä häiritsevät vastustajaa, häirintäsääntöä tulee käyttää.
27. VIRHEIDEN KORJAUS (UUSI)
Periaatteena on, että kun tenniksen sääntöjen vastainen virhe huomataan, kaikki aiemmin pelatut pisteet pysyvät voimassa. Havaitut virheet tulee korjata seuraavasti:
a. (VANHA 9a, 11 & 27b.iii)
Tavallisen pelin tai tie-breakin aikana, jos pelaaja syöttää väärään syöttöruutuun, tämä tulee korjata heti, kun virhe on havaittu ja syöttäjän tulee syöttää pistetilanteen edellyttämään syöttöruutuun. Jos väärä syöttö on syötetty ennen virheen huomaamista, tämä lasketaan ja toinen syöttö tulee syöttää oikeaan syöttöruutuun.
b. (VANHA 16)
Tavallisen pelin tai tie-breakin aikana, jos pelaajat ovat väärillä kenttäpuolilla, virhe tulee korjata heti, kun se on havaittu ja syöttäjän tulee syöttää oikealta kenttäpuolelta pistetilanteen edellyttämään syöttöruutuun.
c. (VANHA 15 & 37)
Jos pelaaja syöttää väärällä syöttövuorolla tavallisessa pelissä, pelaajan, jonka olisi alun perin pitänyt olla syöttövuorossa, tulee syöttää heti, kun virhe on havaittu. Jos peli on pelattu loppuun ennen kuin virhe havaitaan, syöttöjärjestyksen tulee pysyä sellaisena joksi se on muuttunut.
Jos virhe havaitaan vastustajan syöttämän väärän syötön jälkeen, sitä ei lasketa.
Jos nelinpelissä pelaaja syöttää parinsa vuorolla, ennen virheen huomaamista syötetty väärä syöttö lasketaan.
d. (VANHA 27, Tapaus 3)
Jos pelaaja syöttää väärällä vuorolla tie-breakin aikana ja virhe havaitaan, kun parillinen määrä pisteitä on pelattu, virhe korjataan välittömästi. Jos virhe havaitaan, kun pariton määrä pisteitä on pelattu, syöttöjärjestys säilyy muuttuneena.
Jos virhe havaitaan vastustajan syöttämän väärän syötön jälkeen, sitä ei lasketa.
Jos nelinpelissä pelaaja syöttää parinsa vuorolla ennen virheen huomaamista, syötetty väärä syöttö lasketaan.
e. (VANHA 38)
Jos nelinpelissä otetaan vastaan väärällä vuorolla, vastaanottojärjestyksen tulee pysyä muuttuneena sen pelin loppuun asti, jossa virhe on havaittu. Erän seuraavassa pelissä, jossa tämä pari on vastaanottajina, parin tulee palauttaa alkuperäinen vastaanottojärjestys.
f. (VANHA 27, tapaus 1)
Kun on sovittu, että erä pelataan pitkänä, mutta tilanteessa 6-6 on erehdyksessä aloitettu tie-break, tulee virhe korjata välittömästi, jos vain yksi piste on pelattu. Jos virhe havaitaan, kun toinen piste on alkanut, erän tulee jatkua tie-break eränä.
g. (VANHA 27, tapaus 2)
Kun on sovittu, että erä pelataan tie-break eränä, mutta tilanteessa 6-6 on erehdyksessä aloitettu normaali peli, tulee virhe korjata välittömästi, jos vain yksi piste on pelattu. Jos virhe havaitaan, kun toinen piste on alkanut, erän tulee jatkua pitkänä eränä, kunnes tilanne on tasan 8-8 (tai sitä korkeampi parillinen tasatilanne 10-10 tai 12-12 jne.), jolloin tulee pelata tie-break.
h. (UUSI)
Kun on sovittu, että ratkaiseva erä pelataan ottelun ratkaisevana tie-breakina 7/10 pisteeseen, mutta erehdyksessä on aloitettu pitkä erä tai tie-break -erä, tulee virhe korjata välittömästi, jos vain yksi piste on pelattu. Jos virhe havaitaan, kun toinen piste on alkanut, erän tulee jatkua joko kunnes pelaaja tai pari voittaa kolme peliä (ja siten erän) tai kunnes tilanne on 2-2, jolloin tulee pelata ottelun ratkaiseva tie-break 7/10 pisteeseen. Jos virhe havaitaan, kun viides peli on alkanut, erää tulee jatkaa tie-break eränä. (Katso liite IV)
i. (VANHA 32)
Jos palloja ei ole vaihdettu sovituin välein, virhe tulee korjata, kun pelaaja/pari, jonka olisi pitänyt syöttää uusilla palloilla, on seuraavaksi syöttövuorossa. Tämän jälkeen pallot tulee vaihtaa alun perin sovitun pelien määrän jälkeen.
Palloja ei tule vaihtaa kesken pelin.
28. TOIMITSIJAT (VANHA 29)
Mikäli otteluihin on asetettu toimitsijoita, heidän tehtävänsä ja velvollisuutensa esitetään liitteessä 5.
29. PELIN JATKUMINEN (VANHA 29 & 30)
Periaatteessa pelin tulee olla jatkuvaa ottelun alusta (jolloin ottelun ensimmäinen syöttö on lyöty) ottelun loppuun.
a. Pisteiden välillä saa kulua enintään kaksikymmentä (20) sekuntia. Pelaajien vaihtaessa puolia pelien välillä saa kulua enintään yhdeksänkymmentä (90) sekuntia. Kuitenkin erän ensimmäisen pelin jälkeen ja tie-breakin aikana pelin tulee olla jatkuvaa ja pelaajien tulee vaihtaa puolta ilman lepotaukoa.
Jokaisen erän lopussa tulee olla erätauko, joka voi olla enintään satakaksikymmentä (120) sekuntia.
Aika lasketaan siitä hetkestä kun edellinen piste päättyy siihen, kun seuraavan pisteen ensimmäinen syöttö on lyöty.
Ammattilaiskiertueiden järjestäjät voivat anoa ITF:lta pidennyksiä yhdeksänkymmenen (90) ja sadankahdenkymmenen (120) sekunnin määräaikoihin.
b. Jos pelaajasta riippumattomista syistä vaatetus, jalkineet tai muut tarvittavat varusteet (mailaa lukuun ottamatta) ovat rikkoutuneet tai ne pitää vaihtaa, pelaajalle voidaan antaa kohtuullinen aika asian korjaamiseen.
c. Ylimääräistä aikaa ei tule antaa pelaajan toipumiseen rasituksesta. Kuitenkin pelaajalle, joka kärsii hoidettavissa olevasta lääketieteellisestä tilasta tai vammasta, voidaan sallia yksi kolmen minuutin aikalisä tämän hoitoa varten. Tietty määrä
taukoja vaatteiden vaihtoon tai wc:ssä käyntiin voidaan sallia, jos tämä on turnauksessa ilmoitettu etukäteen.
d. Turnauksen järjestäjät voivat sallia enintään kymmenen (10) minuutin lepotauon, jos tämä on turnauksessa ilmoitettu etukäteen. Tämä lepotauko voidaan pitää kolmannen erän jälkeen otteluissa, jotka pelataan paras viidestä erästä, tai toisen erän jälkeen otteluissa, jotka pelataan paras kolmesta erästä.
e. Alkupallottelun tulee kestää korkeintaan viisi minuuttia paitsi, jos turnauksen järjestäjät ovat toisin päättäneet.
30. VALMENTAMINEN (VANHA 31)
Valmentamiseksi tulkitaan kaikenlainen kuultava tai näkyvä kommunikointi sekä ohjeiden ja neuvojen antaminen pelaajalle ottelun aikana.
Joukkuekilpailuissa, joissa kapteeni istuu kentällä, kapteeni voi valmentaa pelaajia erätauolla tai kun pelaajat vaihtavat puolia, mutta ei erän ensimmäisessä puoltenvaihdossa eikä tie-breakin aikana.
Kaikissa muissa otteluissa valmentaminen on kielletty.
Tapaus 1: Voiko pelaajaa valmentaa, jos se tapahtuu huomaamattomilla merkeillä?
Ratkaisu: Ei.
Tapaus 2: Saako pelaaja ottaa vastaan neuvoja, kun ottelu on keskeytetty?
Ratkaisu: Kyllä.
PYÖRÄTUOLITENNIKSEN SÄÄNNÖT
Pyörätuolitenniksessä käytetään ITF:n tenniksen sääntöjä seuraavin poikkeuksin:
a. Kahden pompun sääntö
Pyörätuolipelaajalle on sallittua antaa pallon ponnahtaa kaksi kertaa. Pelaajan täytyy palauttaa pallo ennen kuin se osuu maahan kolmannen kerran. Toinen pomppu voi olla joko rajojen sisä- tai ulkopuolella.
b. Pyörätuoli
Pyörätuoli katsotaan osaksi pelaajan kehoa ja kaikissa säännöissä, jotka koskevat pelaajan kehoa, koskevat myös pyörätuolia.
c. Syöttö
i.Syötön tulee tapahtua seuraavasti: välittömästi ennen syöttöä pelaajan tulee olla paikallaan, sen jälkeen pelaajan on sallittua suorittaa yksi työntö ennen kuin hän lyö palloa.
ii.Syötön suorittamisen aikana syöttäjän pyörät eivät saa koskea muualle kuin keskimerkin ja sivurajan oletettujen jatkeiden rajoittamalle alueelle takarajan takana.
iii.Jos perinteinen syöttötapa on fyysisesti mahdotonta yksikätiselle pelaajalle, voi pelaaja tai avustaja pudottaa pallon kyseiselle pelaajalle. Tällöin samaa syöttötapaa on käytettävä joka kerta.
d. Pelaaja häviää pisteen
Pelaaja häviää pisteen, jos:
i.Pelaajan epäonnistuu palauttaa pallo ennen kuin se ponnahtaa kolmannen kerran; tai
ii.Liittyen sääntöön e) alempana pelaaja käyttää mitä tahansa osaa alaraajoistansa jarruttamaan tai tasapainottamaan syötön, lyönnin, käännöksen tai pysähdyksen aikana maata tai pyöriä vasten pallon ollessa pelissä; tai
iii.Pelaaja molemmat pakarat irtoavat tuolin istuinosasta lyönnin aikana
e. Tuolin liikuttaminen jalalla
i.Jos pelaaja on kykenemätön liikuttamaan tuolia pyörien kautta, hän voi liikuttaa tuolia yhdellä jalalla.
ii.Edellisestä säännöstä huolimatta mikään osa pelaajan jalasta ei saa osua kenttään:
a) eteenpäin suuntautuvan mailanheilahduksen aikana mukaan lukien osuma palloon;
b) syöttöliikkeen aikana kunnes maila on osunut palloon.
iii.Pelaaja, joka rikkoo tätä sääntöä, häviää pisteen.
f. Pelaaminen liikuntakykyisten kanssa
Kun pyörätuolipelaaja pelaa liikuntakykyisen kanssa tai tätä vastaan kaksin- tai nelinpelissä, pyörätuolitenniksen säännöt koskevat pyörätuolipelaajaa ja tenniksen säännöt koskevat liikuntakykyistä pelaajaa. Tällöin pyörätuolipelaaja voi lyödä pallon kahden ponnahduksen jälkeen, kun liikuntakykyisen on lyötävä pallo viimeistään ensimmäisen ponnahduksen jälkeen.
TENNIKSEN SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Tenniksen sääntöjen virallinen ja ratkaiseva teksti tulee aina olla englannin kielellä ja mitään muutosta tai korjausta näihin sääntöihin ei voida tehdä ilman ITF:n vuosikokouksen päätöstä.
Tätä tenniksen sääntöjen käännöstä käytetään kaikissa Suomessa pelattavissa kansallisissa kilpailuissa. Kansainvälisten kilpailujen säännöstö on englanninkielinen.
LIITE 1
PALLO
a. Pallon ulkopinnan tulee olla tasainen ja päällystetty kankaalla, ja sen tulee olla väriltään valkoinen tai keltainen. Jos pallossa on saumoja, ne eivät saa olla ommeltuja.
b. Pallon tulee täyttää seuraavat vaatimukset ja sen painon on oltava vähintään 56,0 grammaa ja korkeintaan 59,4 grammaa.
c. Pallot on luokiteltu kolmeen eri tyyppiin.
1- ja 2- tyypin pallojen läpimitan tulee olla vähintään 6,541 cm ja korkeintaan 6,858 cm. 3-tyypin pallojen läpimitan tulee olla vähintään 6,985 cm ja enintään 7,302 cm. Kaikkien pallojen tulee ponnahtaa enemmän kuin 134,62 cm ja vähemmän kuin 147,32, kun ne pudotetaan 254,00 cm:n korkeudelta tasaiselle kovalle alustalle, kuten esim. betonille. Kun 1-tyypin palloa (nopea) painaa 8,165 kg paino, sen etupuolen laajentuman tulee olla suurempi kuin 0,495 cm ja pienempi kuin 0,597 cm ja sen painauman tulee olla suurempi kuin 0,673 cm ja pienempi kuin 0,914 cm. Kun 2-tyypin (keskinopea) ja 3-tyypin (hidas) palloa painaa 8,165 kg paino, sen etupuolen laajentuman tulee olla suurempi kuin 0,559 cm ja pienempi kuin 0,737 cm ja sen painauman tulee olla suurempi kuin 0,800 cm ja pienempi kuin 1,080 cm. Molempien muutoslukujen tulee olla pallon kolmelta eri akselilta otettujen kolmen eri arvon keskiarvo, eikä tällöin kahden lukeman ero missään vaiheessa saa olla suurempi, kuin 0,076 cm.
d. Kun pelataan yli 1219 metriä merenpinnan yläpuolella, voidaan lisäksi käyttää kahta muuta pallotyyppiä.
i. Ensimmäinen pallotyyppi on samanlainen kuin edellä selostettu 2-tyypin pallo (keskinopea), paitsi että pallon tulee ponnahtaa enemmän kuin 121,92 cm ja vähemmän kuin 134,62 cm ja sen sisäisen paineen tulee olla ulkoista painetta suurempi. Tätä pallotyyppiä kutsutaan yleisesti paineelliseksi palloksi.
ii. Toinen pallotyyppi on samanlainen kuin edellä selostettu 2-tyypin pallo (keskinopea) paitsi, että pallon tulee ponnahtaa enemmän kuin 134,62 cm ja vähemmän kuin 147,32 cm ja sen sisäisen paineen tulee olla suunnilleen sama kuin ulkoinen paine, ja sitä on pitänyt säilyttää vähintään 60 päivää siinä korkeudessa, jossa kyseinen turnaus järjestetään. Tällaista palloa kutsutaan yleisesti paineettomaksi palloksi.
Kolmas pallotyyppi, jota suositellaan käytettäväksi kaikilla alustoilla, kun pelataan yli 1219 metriä merenpinnan yläpuolella, on edellä selostettu 3-tyypin pallo (hidas).
Kaikki pallon kokoa ja ominaisuuksia koskevat testit tulee suorittaa, kuten tenniksen sääntöjen alkuperäisissä englanninkielisissä liitteissä on määrätty.
Tapaus 1: Mitä pallotyyppiä tulee käyttää milläkin kenttäpinnoitteella?
Ratkaisu: Tenniksen säännöt määrittelevät 3 eri pallotyyppiä:
a. Pallotyyppi 1 (nopea) on tarkoitettu peliin hitailla kenttäpinnoitteilla.
b. Pallotyyppi 2 (keskinopea) on tarkoitettu peliin keskinopeilla kenttäpinnoitteilla
c. Pallotyyppi 3 (hidas) on tarkoitettu peliin nopeilla kenttäpinnoitteilla.
KENTTÄPINNOITTEIDEN LUOKITTELU
Testimenetelmä, jota käytetään määriteltäessä kenttäpinnoitteen nopeutta, kutsutaan ITF CS 01/01 testiksi (ITF Surface Pace Rating), kuten se on nimetty ITF:n julkaisussa ”An initial ITF study on performance standards for tennis court surfaces”.
Kenttäpinnoitteet, jotka saavat testissä lukeman 0 – 35 luokitellaan kuuluvaksi ryhmään 1 (hitaat kentät). Useimmat massakentät ja muut irtaimesta maa-aineksesta rakennetut kentät kuuluvat tähän ryhmään.
Kenttäpinnoitteet, jotka saavat testissä lukeman 30 – 45 luokitellaan kuuluvaksi ryhmään 2 (keskinopeat kentät). Useimmat ns. kovat kentät ja monet akryyli- ja jotkin tekstiilipinnoitteet kuuluvat tähän ryhmään.
Kenttäpinnoitteet, jotka saavat testissä lukeman yli 40 luokitellaan kuuluvaksi ryhmään 3 (nopeat kentät). Useimmat ruoho- ja keinonurmikentät ja jotkin tekstiilipinnoitteet kuuluvat tähän ryhmään.
Huomautus: Testiarvojen osittainen päällekkäisyys yllämainitussa luokittelussa sallii enemmän vaihtoehtoja pallojen valintaan.
LIITE 2
MAILA
a. Mailan lyöntipinnan tulee olla tasainen ja koostua yhdestä sarjasta ristikkäin punottuja jänteitä, jotka on liitetty kehykseen ja niiden tulee kulkea vuorotellen toistensa ylitse ja alitse tai olla yhtymäkohdissa toisiinsa sidottuja. Jännityskuvioinnin tulee olla käytännössä yhtenäinen eikä se varsinkaan mailan keskustassa saa olla harvempi kuin muualla. Mailan tulee olla muotoiltu ja jännitetty siten, että peliominaisuudet ovat samanlaiset mailan molemmilla puolilla.
Jänteissä ei saa olla niihin kiinnitettyjä esineitä tai ulkonemia paitsi sellaisia, joita käytetään yksinomaan kulumisen tai tärinän rajoittamiseen. Näiden esineiden tai ulkonemien tulee olla kooltaan ja sijainniltaan sopusoinnussa näihin tarkoituksiin.
b. Mailan kehyksen kokonaispituus, kädensija mukaan luettuna, ei saa ylittää 73,66 cm. Mailan kokonaisleveys ei saa ylittää 31,75 cm. Mailan lyöntipinnan kokonaispituus ei saa ylittää 39,37 cm, eikä sen kokonaisleveys ei saa ylittää 29,21 cm.
c. Mailan kehyksessä, kädensija mukaan lukien, ei saa olla siihen kiinnitettyjä esineitä tai laitteita paitsi sellaisia, joita käytetään yksinomaan kulumisen tai tärinän rajoittamiseen tai mailan tasapainottamiseen. Näiden esineiden tai laitteiden tulee olla kooltaan ja sijainniltaan sopusoinnussa näihin tarkoituksiin.
d. Mailan kehyksessä, kädensija ja jänteet mukaan lukien, ei saa olla mitään laitetta, jolla voi muuttaa mailan muotoa tai muuttaa painopistettä mailan pitkittäisakselin suunnassa niin, että heilahduksen hitausmomentti muuttuu, tai joka muuttaa mailan rakenteellisia ominaisuuksia siten, että se vaikuttaa mailan käyttäytymiseen pisteen aikana. Mailaan ei saa rakentaa tai liittää minkäänlaista energianlähdettä, joka muuttaa tai vaikuttaa mailan lyöntiominaisuuksiin.
LIITE 3
MAINOKSET
1. Mainokset on sallittu verkossa, mikäli mainos on asetettu siihen verkon osaan, joka on korkeintaan 0,914 metrin etäisyydellä verkkotolpan keskeltä mitattuna ja se on valmistettu niin, ettei se häiritse pelaajien näkökenttää tai peliolosuhteita.
2. Mainokset ja muut merkit tai materiaalit, jotka on sijoitettu kentän taka- ja sivuseiniin tulee olla sallittuja paitsi, jos se häiritsee pelaajien näkökenttää tai peliolosuhteita.
3. Mainokset ja muut merkit tai materiaalit, jotka on sijoitettu kentän pintaan sen rajojen ulkopuolelle, tulee olla sallittuja paitsi, jos se häiritsee pelaajien näkökenttää tai peliolosuhteita.
4. Kohdissa 1,2 ja 3 mainitut mainokset eivät saa sisältää valkoista tai keltaista tai muuta vaaleaa väriä, joka voi häiritä pelaajien näkökenttää tai peliolosuhteita.
5. Mainokset ja muut merkit tai materiaalit eivät ole sallittuja kentän pinnassa rajojen sisäpuolella.
LIITE 4
VAIHTOEHTOISET PISTELASKUTAVAT
TILANNE PELISSÄ:
”No-Ad” pistelaskutapa
Tätä vaihtoehtoista pistelaskutapaa voidaan käyttää.
”No-Ad” pelissä pisteet lasketaan seuraavasti siten, että syöttäjän pisteet luetaan ensiksi:
Ei pisteitä – ”Nolla”
Ensimmäinen piste – ”15”
Toinen piste – ”30”
Kolmas piste – ”40”
Neljäs piste – ”Peli”
Jos molemmat pelaajat tai parit ovat voittaneet kolme pistettä, tilanne on tasan ja silloin tulee pelata ratkaiseva piste. Vastaanottajan tulee valita kumpaan syöttöruutuun hän ottaa pisteen vastaan. Nelinpelissä vastaanottavan parin pelaajat eivät voi vaihtaa paikkoja, vaan heidän tulee ottaa ratkaiseva piste vastaan samassa ruudussa kuin missä he ovat erän alussa aloittaneet. Pelaaja/pari, joka voittaa ratkaisevan pisteen, voittaa pelin.
Sekanelinpelissä pelaajan, joka on samaa sukupuolta syöttäjän kanssa, tulee palauttaa ratkaiseva piste. Vastaanottavan parin pelaajat eivät voi vaihtaa paikkoja, vaan heidän tulee ottaa ratkaiseva piste vastaan samassa ruudussa kuin missä he ovat erän alussa aloittaneet.
TILANNE ERÄSSÄ:
1. ”LYHYT” ERÄ
Ensimmäisenä neljä peliä kahden pelin erolla voittanut pelaaja voittaa erän. Mikäli tilanne on tasan neljä, pelataan tie-break.
2. OTTELUN RATKAISEVA TIE-BREAK (7 PISTETTÄ)
Kun ottelussa erät on tasan yksi pelattaessa paras kolmesta erästä tai tasan kaksi kun pelataan paras viidestä erästä, ratkaistaan ottelun voittaja pelaamalla tie-break. Tämä tie-break korvaa ratkaisevan erän.
Ensimmäisenä seitsemän pistettä kahden pisteen erolla voittanut voittaa tie-breakin ja koko ottelun.
OTTELUN RATKAISEVA TIE-BREAK (10 PISTETTÄ)
Kun ottelussa on erät tasan yksi pelattaessa paras kolmesta erästä tai tasan kaksi kun pelataan paras viidestä erästä, ratkaistaan ottelun voittaja pelaamalla tie-break. Tämä tie-break korvaa ratkaisevan erän.
Ensimmäisenä kymmenen pistettä kahden pisteen erolla voittanut voittaa tie-breakin ja koko ottelun.
Huomautus: Kun käytetään ratkaisevaa tie-breakia, joka korvaa ratkaisevan erän:
· Alkuperäinen syöttöjärjestys säilyy. (Säännöt 5 ja 14)
· Nelinpelissä parin syöttö ja vastaanottojärjestys voi vaihtua kuten jokaisen erän alussa. (Säännöt 14 ja 15)
· Ennen ratkaisevan tie-breakin alkua tulee olla 120 sekunnin erätauko.
· Palloja ei tule vaihtaa ennen ratkaisevaa tie-breakia, vaikka olisikin pallojenvaihdon aika.
LIITE 5
TOIMITSIJOIDEN TEHTÄVÄT
Ylituomari ratkaisee kaikki tenniksen sääntöjä koskevat kysymykset ja ylituomarin ratkaisu on lopullinen.
Otteluissa, joissa on päätuomari, päätuomari tekee lopulliset ratkaisut kaikkiin ottelun aikaisiin tapahtumiin.
Pelaajilla on oikeus kutsua ylituomari kentälle vain, jos he ovat eri mieltä tuomarin tekemästä sääntötulkinnasta.
Jos ottelussa on linjatuomareita tai verkkotuomari, he tekevät kaikki omaa rajaa tai verkkoa koskevat tuomiot, myös jalkavirheet. Päätuomarilla on oikeus muuttaa linja- tai verkkotuomarin tuomio, jos kyseessä on päätuomarin mielestä selkeä virhe. Päätuomari vastaa tuomioista niillä rajoilla, joilla ei ole linjatuomaria ja verkkotuomioista, jos verkkotuomaria ei ole.
Linjatuomarin, joka ei pysty tekemään tuomiota, tulee ilmaista se välittömästi päätuomarille, jonka tulee tehdä tuomio. Jos linjatuomari ei pysty tekemään tuomiota, tai jos linjatuomaria ei ole, ja päätuomari ei pysty tekemään päätöstä pelitapahtumasta, piste tulee pelata uudelleen.
Joukkuekilpailuissa, joissa ylituomari istuu kentällä, hän tekee myös lopulliset ratkaisut kaikista ottelun aikaisista tapahtumista.
Ottelu voidaan lopettaa tai keskeyttää, jos päätuomari päättää sen olevan välttämätöntä tai tarpeellista. Ylituomari voi myös lopettaa tai keskeyttää ottelun pimeyden, huonon sään tai kentän huonon kunnon takia. Kun peli keskeytetään pimeyden takia, se tulisi tehdä erän lopussa tai kun erässä on pelattu parillinen määrä pelejä. Keskeytyksen jälkeen ottelua jatketaan samasta tilanteesta ja samoista asemista kuin ennen keskeytystä.
Päätuomarin tai ylituomarin tulee tehdä ratkaisut pelin jatkuvuudesta ja valmentamisesta hyväksyttyjen ja voimassaolevien käyttäytymissääntöjen mukaisesti.
Tapaus 1: Päätuomari määrää syöttäjälle ensimmäisen syötön muutetun linjatuomion jälkeen, mutta vastaanottaja väittää, että pitäisi määrätä toinen syöttö, koska syöttäjä oli jo syöttänyt väärän syötön. Voidaanko ylituomari kutsua kentälle antamaan ratkaisu?
Ratkaisu: Kyllä. Päätuomari tekee ratkaisut tenniksen sääntöjen tulkinnasta (ottelun tapahtumiin liittyvät). Jos pelaaja on eri mieltä tuomarin ratkaisusta, ylituomari voidaan kutsua antamaan lopullinen ratkaisu. (Tässä tapauksessa ensimmäinen syöttö.)
Tapaus 2: Pallo tuomitaan ulos, mutta pelaaja väittää että pallo oli sisällä. Voidaanko ylituomari kutsua kentälle antamaan ratkaisu?
Ratkaisu: Ei. Päätuomarin päätös on lopullinen (liittyen siihen mitä kyseisessä tilanteessa on tapahtunut)
Tapaus 3: Voiko päätuomari muuttaa linjatuomarin tuomiota pisteen lopuksi, jos päätuomarin mielestä selkeä virhe tapahtui aikaisemmin pisteen aikana?
Ratkaisu: Ei. Päätuomari voi muuttaa linjatuomarin tuomion vain välittömästi selkeän virheen jälkeen.
Tapaus 4: Linjatuomari tuomitsee pallon ulos ja pelaaja väittää että lyönti oli sisällä. Voiko päätuomari muuttaa tuomion?
Ratkaisu: Ei. Päätuomari ei voi koskaan muuttaa tuomiota pelaajan vaatimuksesta.
Tapaus 5: Linjatuomari tuomitsee pallon ulos. Päätuomari ei näe tilannetta selvästi, mutta uskoo että pallo oli sisällä. Voiko päätuomari muuttaa tuomion?
Ratkaisu: Ei. Päätuomari voi muuttaa tuomion vain ollessaan varma, että kyseessä on selkeä virhe.
Tapaus 6: Voiko linja tuomari muuttaa tuomiotaan sen jälkeen kun päätuomari on sanonut pistetilanteen?
Ratkaisu: Kyllä. Jos linjatuomari huomaa tehneensä virheen, se tulee korjata niin pian kuin mahdollista, edellyttäen ettei se tapahdu pelaajan vaatimuksesta.
Tapaus 7: Jos päätuomari tai linjatuomari ensin huutaa pallon ulos ja heti muuttaa tuomionsa, mikä on oikea ratkaisu?
Ratkaisu: Päätuomarin pitää päättää häiritsikö ”ulkona” tuomio pelaajaa yrittämästä seuraavaa lyöntiä. Jos se häiritsi, piste tulee pelata uudelleen, muuten pelaaja joka löi pallon voittaa pisteen.
Tapaus 8: Pallo ponnahtaa takaisin verkon yli ja pelaaja kurottaa yli verkon yrittäen lyödä palloa. Vastustaja(t) estää pelaajaa lyömästä. Mikä on oikea ratkaisu?
Ratkaisu: Päätuomarin pitää päättää oliko estäminen tahallista vai tahatonta ja joko antaa pisteen estetylle pelaajalle tai määrää pisteen pelattavaksi uudelleen.